Tietoturva
Sähköinen tunnistaminen
Lapset ja media
TVT koulun arjessa
Viestinnän elinkeinopolitiikka
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma eteneeKansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma valmistuu ajallaan vuoden loppuun mennessä. Suunnitelmassa tullaan esittämään yleinen näkemys suomalaisten koulujen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen kehittämistarpeista ja haasteista. Lisäksi tullaan ehdottamaan toimenpiteitä, joiden avulla suomalaisten koulujen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö saataisiin nykytarvetta vastaavalle tasolle.
Hanketta koordinoi liikenne- ja viestintäministeriö tiiviissä yhteistyössä opetusministeriön ja Opetushallituksen sekä elinkeinoelämän kanssa. Mukana toiminnassa on 20 koulua alahankkeineen kattavasti eri puolilta Suomea, 13 alan huippututkimusta edustavaa tutkimusyksikköä sekä 28 elinkeinoelämän toimijaa.
Hankkeen kanssa kiinteässä yhteistyössä toteutetaan myös Tekes-rahoitteinen alan huippututkimusta edustava Opetusteknologia koulun arjessa (OPTEK) -konsortiohanke.
TVT koulun arjessa -hanke antoi väliraporttinsa tammikuussa. Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan suunnitelma julkaistaan joulukuun alkupuolella. IBM:n ja The Economistin tietoyhteiskuntavertailun mukaan Suomi on maailman neljänneksi kehittynein digitalousSuomi sijoittui 29.6.2010 julkaistussa Digital Economy Rankings -tietoyhteiskuntatutkimuksessa neljänneksi - Ruotsin, Tanskan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Suomi paransi asemaansa kuusi pykälää, sillä viime vuonna maa oli samassa vertailussa vasta kymmenes. Erityisesti sähköisten palveluiden parempi saatavuus ja käytön yleistyminen nostivat Suomen sijalukua.
IBM:n toimitusjohtajan Johan Sandellin mukaan Suomen tietoyhteiskuntakehitys on vaikuttanut hitaalta ja maan sijoittuminen monissa tietoyhteiskuntavertailuissa on heikentynyt. Kesäkuussa julkaistu tutkimus kuitenkin osoittaa, että edistystä on tapahtunut. Sandellin mukaan on tärkeää, että sekä julkinen sektori että yritykset jatkavat älykkäämpien palveluiden kehittämistä. Sandell lisää, että luovalla johtamisella ja uusien palveluhankkeiden ripeällä toteuttamisella Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nousta maailman johtavaksi tietoyhteiskunnaksi.
IBM ja The Economist -lehden tutkimusyksikkö tekevät vuosittain vertailututkimuksen, jossa arvioidaan eri maiden tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja hyödyntämistä. Tutkimus perustuu lähes sataan määrälliseen ja laadulliseen mittariin, jotka on jaettu kuuteen tärkeydeltään painotettuun kategoriaan. Tutkimuksia on julkaistu vuodesta 2000 lähtien. Tänä vuonna mukana oli 70 maata. Vertailussa eniten sijoitustaan nostivat Suomen ohella Japani ja Etelä-Korea.
Tutkimusraportti on luettavissa osoitteessa: www.eiu.com/sponsor/IBM/Digital_economy_2010 Viimeisin merkintäSuvi Lindén 23.7.2010
Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian toteutumisesta
YLE:n Ykkösaamussa käytiin eilen vilkasta keskustelua yleispalveluvelvoitteen toteutumisesta Suomessa, sekä tahkottiin Valtiontalouden tarkastusviraston näkemyksiä liikenne- ja viestintäministeriön kehnosta toiminnasta arjen tietoyhteiskunnan edistämiseen pyrkivien hankkeiden toteuttamisen osalta. Olen mielissäni siitä, että keskustelua käydään. Harmillisempaa on se, että väkipakolla tehdyt huonot uutiset vetävät paremmin kuin hyvät. Vääntöä kansallisen tietoyhteiskuntastrategian toteutumista on käyty pitkään, eikä monikaan asia tunnu muuttuvan vaikka toimiamme kehutaan kansainvälisessä lehdistössä saakka. Tuulimyllyjä vastaan on välillä turha taistella, ehkä niiden kanssa olisikin opittava elämään.
|
Virtuaalivertti on tietoyhteiskunnan palveluiden lähetti, johon törmäät myös muualla verkossa. Osallistu ja seuraa tietoyhteiskunta-keskustelua myös facebookissa!
Viestintävirasto valvoo laajakaistapalvelun hinnoittelua ja toimitusaikojaViestintävirasto seuraa yleispalveluyritysten tarjoaman laajakaistayleispalvelun hinnoittelua ja vertaa sitä muiden viestintäpalveluiden hintatasoon. Jos et ole saanut yhden megabitin laajakaistayhteyttä siltä operaattorilta, jonka Viestintävirasto on nimennyt ns. yleispalveluyritykseksi, voit ottaa yhteyttä Viestintävirastoon. Samoin, jos mielestäsi tämän yhteyden hinta ei ole kohtuullinen. Virasto on verkkosivuillaan esittänyt näkemyksensä, jonka mukaan noin 30-40 euron kuukausimaksua voitaisiin useimmissa tapauksissa pitää kohtuullisena hintatasona. Kohtuullinen hinta samoin kuin toimitusaikakin määräytyvät viime kädessä tapauskohtaisesti.
Ajankohtaista
29.6.2010 Yhden megan nettinopeus on heinäkuun alusta yleispalvelu Teleyritysten uudet yleispalveluvelvoitteet tulevat voimaan heinäkuun alusta. Tämä tarkoittaa, että laajakaistayhteys kuuluu perusviestintäpalveluihin samalla tavalla kuin puhelinpalvelu tai posti. 10.6.2010 Työryhmän ehdotukset julkisten tietovarantojen avaamiseksi Julkisen tiedon saatavuutta edistävä työryhmä on antanut väliraporttina alustavat ehdotuksensa, joilla julkiset tietoaineistot saadaan yhtenäisin käytännöin mahdollisimman laajasti julkisten js yksityisten tahojen käyttöön ja jalostettavaksi. 10.6.2010 Työryhmän ehdotukset julkisten tietovarantojen avaamiseksi Julkisen tiedon saatavuutta edistävä työryhmä on antanut väliraporttina alustavat ehdotuksensa, joilla julkiset tietoaineistot saadaan yhtenäisin käytännöin mahdollisimman laajasti julkisten js yksityisten tahojen käyttöön ja jalostettavaksi. |