Sähköisen tunnistamisen suuntaviivoista yhteinen näkemys – monipuoliset tunnistamispalvelut tehostamaan sähköistä asiointia

Kansalaisten sähköisten palveluiden ja asioinnin kehittymistä edistävälle Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnalle esitellään tänään 15.10.2008 pidetyssä kokouksessa kansalliset vahvan sähköisen tunnistamisen suuntaviivat. Suuntaviivoja on valmisteltu neuvottelukunnan sähköisen tunnistamisen kehittämisryhmän toimesta, joka koostuu sekä yksityisen että julkisen sektorin asiantuntijoista.

Neuvottelukunta on luomassa edellytyksiä vahvan sähköisen tunnistamisen markkinoille, jotta sähköinen asiointi ja sähköisten palveluiden käyttö lisääntyisi suomalaisten keskuudessa. Samalla halutaan parantaa sähköisten palveluiden turvallisuutta ja kuluttajan suojaa. Linjauksissa on myös pyritty huomioimaan tasapuolisesti kaikki kansalaisryhmät.

 

”Hyvin toimivilla sähköisen tunnistamisen markkinoilla jokaiselle kansalaiselle löytyy mielekäs vaihtoehto sähköiseen tunnistamiseen. Nyt kaikille pitäisi olla myös selvää, että sähköisten palveluiden kehittäminen ei ole tunnistusvälineistä kiinni. Tasapuolisuuden vuoksi on myös tärkeää, että linjaukset ovat teknologianeutraaleja”, kertoo johtaja Bo Harald Tietoenator Oyj:stä.

Sähköisten palveluiden kysyntä on kovassa kasvussa. Myös palveluiden kirjo kasvaa ja se luo tarvetta vahvaan sähköiseen tunnistamiseen. ”On hyvä, että nyt on sovittu yhteisistä periaatteista, joihin sekä yksityinen että julkinen sektori ovat sitoutuneet. Tältä yhteiseltä pohjalta on hyvä jatkaa”, sanoo apulaisosastopäällikkö Kristiina Pietikäinen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

 

Tunnistamispalvelut tehostamaan kansalaisten sähköistä asiointia

 

Yhteisten linjausten mukaan yksityiset ja julkisen sektorin palveluntarjoajat voivat hankkia tarvitsemansa sähköisen tunnistamisen palvelut markkinoilta toimivilta yrityksiltä. Kansalaisten käyttöön halutaan tarjota useita vaihtoehtoisia ratkaisuja vahvan sähköisen tunnistamiseen, joista jokainen voi valita itselleen parhaiten sopivan tunnistamispalvelun.

 

”Kansalaiset voivat luottaa siihen, että heidän käyttötottumuksiaan vastaavat tunnistamisvälineet ovat jatkossakin käytössä. Samalla haluamme kehittää myös uusia entistä yksinkertaisempia ja turvallisempia tunnistamisvälineitä erityisesti julkisen sektorin asiointiin. Tällainen uutuus voi olla esimerkiksi mobiilivarmenne. Myös erilaisten korttien ja varmenteiden myöntämismenettelyjä pyritään yksinkertaistamaan”, jatkaa Pietikäinen.

 

Sähköisen tunnistamisen avulla parannetaan sähköisten palveluiden turvallisuutta ja kuluttajan suojaa. Sähköinen asiointi sekä sähköisten palveluiden käyttö säästää ihmisten aikaa kun palveluita voi käyttää kätevästi ajasta ja paikasta riippumatta.   

 

Tietoturvallinen asiointi avainasemassa

 

Henkilö täytyy voida tunnistaa, jotta turvallinen sähköinen asiointi olisi mahdollista.

” Identiteettivarkaudet lisääntyvät ja turvallisuuteen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Myös ihmisistä kerättävän erilaisen tunnistamistiedon – erityisesti biometristen tunnisteiden keräilyn ja käytön sääntely pitää nopeasti saattaa ajan tasalle”, jatkaa Kristiina Pietikäinen.

 

Seuraavaksi halutaan luoda sähköiselle tunnistamiselle lainsäädäntökehys, joka takaa sen, että toimijoita valvotaan ja erityisesti vahvan sähköisen tunnistamisen välinettä hakevan ensitunnistamisen välinettä myönnettäessä tehdään huolellisesti. Tunnistamiskäytännöistä sopiminen on myös erittäin tärkeää, jotta sähköinen asiointi etenisi.

 

Tietoyhteiskunnan kehittämisessä on panostettu tänä syksynä myös yhteyksien saatavuuden parantamiseen kaikkialla. Tämän vuoksi palveluntarjoajat voivat luottaa siihen, että sähköisten palveluiden vaatima infrastruktuuri on olemassa tai se on luvattu rakentaa.

 

”Yritysten kannattaa käyttää vahvoja tunnistamisen välineitä erilaisten sopimusten tekoon kuten jo esimerkiksi pankit tekevät lainasopimusten osalta. Voi jopa sanoa ettei paperisopimuksilla ja paperisitoumuksilla ole mitään tulevaisuutta”, toteaa Bo Harald.

 

Sähköisen tunnistamisen kehitysryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Bo Harald Tietoenator Oyj:stä, ja varapuheenjohtajana apulaisosastopäällikkö Kristiina Pietikäinen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

 

Sähköisen tunnistamisen kansalliset linjaukset - muistio (pdf) (39.7 KB)

 

Lisätietoja:

 

Kristiina Pietikäinen, apulaisosastopäällikkö, liikenne-ja viestintäministeriö, puh. (09) 160 28676, 040 522 2122

 

Bo Harald, johtaja, Tietoenator Oyj, puh. 050 64101

 

Kirsi Miettinen, neuvotteleva virkamies, liikenne- ja viestintäministeriö, puh (09) 160 28570, 0400 719629

 

Palaa otsikoihin