Verkkolasku lisäämään sähköistä laskutusta – vuodesta 2009 läpimurron vuosi

Ministeri Suvi Lindénin asettama sähköisen laskutuksen työryhmä on esitellyt tänään 29.1 verkkolaskutuksen edistämiseen liittyvän raportin. Raportin mukaan verkkolasku tarjoaa tehokkaimman ja parhaan tavan edistää Suomessa sähköistä laskutusta.

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta on aiemmin asettanut tavoitteeksi lisätä Suomessa merkittävästi sähköistä laskutusta vuoteen 2011 mennessä ja luoda sen edistämisen kannalta toimivat markkinat. Suuret yritykset, valtionhallinnon organisaatiot ja suuret kunnat hyödyntävät verkkolaskua yhä enenevissä määrin. Valtionhallinto on asettanut tavoitteeksi, että kaikki sen vastaanottamat ostolaskut tulevat sähköisessä muodossa vuoden 2009 loppuun mennessä.  

 

Raportissa on laadittu yksityiskohtaiset toimenpide-ehdotukset, joilla voidaan tehostaa verkkolaskun käyttöä ja hyödyntämistä Suomessa. ”Suomi on jo nyt verkkolaskutuksen kärkimaita kansainvälisessä vertailussa. Toimenpidesuunnitelmaamme noudattamalla ja tiiviillä eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä voimme nousta verkkolaskutuksen osalta todelliseksi edelläkävijäksi kansainvälisesti”, kertoo alivaltiosihteeri  Juhani Turunen valtiovarainministeriöstä.  

 

Työryhmä on työssään kiinnittänyt erityistä huomiota pk-yrityksiin, kuntasektoriin ja kuluttajiin, jotka hyödyntävät raportin mukaan verkkolaskua toistaiseksi vähän. Keväällä 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan 86 prosenttia suomalaisista vastaanottaa laskunsa paperisina.  

 

”Odotamme, että vuodesta 2009 tulee Suomessa verkkolaskun osalta todellinen läpimurron vuosi. Haluamme saada pk-yritykset, kunnat ja kuluttajat  käyttämään verkkolaskuja nykyistä enemmän. Esimerkiksi kunnat lähettävät ja vastaanottavat valtavan määrän laskuja”, kertoo Juhani Turunen.     

 

 

Verkkolaskulla runsaasti hyötyjä

 

Verkkolasku tarjoaa työryhmän mukaan parhaat edellytykset lisätä automaatiota laskujen käsittelyyn ja se on myös nopeasti yleistymässä. Verkkolasku on myös turvallinen ja soveltuu hyvin myös sähköisen asioinnin käyttötarkoituksiin. ”Verkkolasku tarjoaa erityisesti kunnille ja kuluttajille parhaan vaihtoehdon lähettää ja vastaanottaa laskuja sähköisesti ”, jatkaa Juhani Turunen. 

 

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan keskeisenä tavoitteena  on edistää kansalaisten ja yritysten sähköistä asiointia. ”Verkkolaskulla voidaan edistää myös sähköistä asiointia, sillä sen käyttö madaltaa kynnystä siirtyä käyttämään myös muita sähköisiä palveluita”, kertoo neuvotteleva virkamies Taru Rastas liikenne- ja viestintäministeriöstä.

 

Verkkolaskutuksesta on hyötyä sekä laskun lähettäjälle, että vastaanottajalle. Lähettäjä hyötyy verkkolaskusta laskutusprosessin nopeutumisen ansiosta, jolloin maksu saadaan nopeammin tilille. Myös manuaaliset työvaiheet vähenevät ja laskutusaineiston sähköinen arkistointi tehostaa laskutusprosessia.

 

Kuluttajille verkkolaskutus tuo suurimman hyödyn laskujen käsittelyn helpottumisesta ja laskun maksamiseen liittyvien virheiden vähenemisestä. Paperilaskun sijaan kuluttaja voi vastaanottaa verkkopankkiin tai muuhun palveluun verkkolaskuja, joka sisältää samat tiedot kuin paperinen lasku. Verkkolaskut voidaan myös kätevästi arkistoida sähköisesti.

 

”Kuluttajille täytyy tarjota taloudellista hyötyä verkkolaskutukseen siirtymisestä.  Verkkolaskun pitää myös näyttää mahdollisimman paljon tavalliselta paperilaskulta. Pk-yrityksille ja kunnille on myös viestittävä verkkolaskun hyödyistä”, kertoo Juhani Turunen.     

 

Verkkolaskutuksen lisääntyminen tuo myös mittavia ympäristöhyötyjä.

 

 

Avoimet ja tasapuoliset markkinat

 

Verkkolaskupalveluita tarjoavat tällä hetkellä Suomessa lähinnä operaattorit ja pankit. Työryhmä esittää, että Suomeen rakennetaan sellainen verkkolaskutuksen markkina,  jossa verkkolaskun vastaanottaja voisi valita itselleen sopivimman palveluntarjoajan ja palvelun. Palveluun tulisi voida myös liittyä yhdellä sopimuksella.

 

”Työryhmämme on kiinnittänyt erityistä huomiota markkinoiden toimivuuteen. Viestinvälitysjärjestelmän pitäisi olla mahdollisimman avoin ja käyttäjäläheinen. Verkkolaskutuksen yleistyminen edellyttää siten eri toimijoiden välistä tiivistä yhteistyötä sekä hyötyjen viestimistä”, kertoo Taru Rastas.    

 

Yhtenäinen euromaksualue (SEPA) on luomassa maksamisen peruspalveluluille yhtenäiset käytännöt ja standarditason. Verkkolaskujen kannalta merkittävintä on SEPA-suoraveloituksen käyttöönotto, joka tapahtuu vuoden 2010 loppuun mennessä. SEPAn käyttööotto antaa tilaisuuden edistää verkkolaskun käyttöä kuluttajien keskuudessa. 

 

 

Lisätietoja:

 

Juhani Turunen, alivaltiosihteeri, valtiovarainministeriö, puh. (09) 160 32521

Taru Rastas, neuvotteleva virkamies, liikenne- ja viestintäministeriö, puh. (09) 160 28617

 

 

Verkkolasku

Verkkolasku on sähköinen lasku, jonka tiedot ovat automaattisesti käsiteltävissä ja josta voidaan tuottaa tietokoneen näytölle paperilaskua muistuttava näkymä. Verkkolaskun vastaanottaja voi olla organisaatio tai kuluttaja. Verkkolaskun tunnusomainen piirre on laskulla olevan tiedon siirrettävyys automaattisesti. Verkkolaskun käsittely tapahtuu sähköisesti. Sähköpostiviestinä tai sen liitteenä lähetetty lasku ei ole verkkolasku.

 

Loppuraportti:

verkkolaskun loppuraportti lopullinen29012009b (pdf) (91.7 KB)

Palaa otsikoihin