Ensimmäistä Tietoyhteiskuntapäivää vietettiin 10. maaliskuuta Helsingissä

Seminaarissa kuultiin tietoyhteiskunnan kehityssuunnista ja sähköisen asioinnin innovaatioista sekä annettiin tunnustuksia esimerkillisille ja ennakkoluulottomille tieotyhteiskunteoille. Päivä keräsi noin 200 tietoyhteiskunnan kehittäjää koolle.

Ministeri Lindén kuuluttaa kansan nettitaitoja tietoyhteiskunnassa

Ministeri Lindén avasi seminaarin puheenvuorollaan, jossa hän korosti avointa yhteistyötä ja tietoyhteiskuntavalmiuksien turvaamista. 

 

Lindénin mukaan on tärkeää huolehtia siitä, että kansalaisten tietoteknistä osaamista kehitetään kaikilla toimialoilla ja kaikissa ikäryhmissä. Lähes puolet 16-74 -vuotiaista ei vielä käytä internetissä olevia palveluja. Erityisesti ikääntyvä väestö on suurimmassa vaarassa jäädä syrjään tietoyhteiskunnan palveluista ja verkon tuomista hyödyistä. Ikäihmisten tietoteknisten taitojen opettamisesta tulisi tehdä valtakunnallista ja siihen tulisi varata myös resursseja.

Lindén muistutti puheessaan hallituksen tuoreesta kannanotosta tietoyhteiskunnan ja sähköisen asioinnin vauhdittamiseksi. Hallituksen tavoitteena on, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on vuoteen 2013 mennessä mahdollista kaikissa keskeisissä palveluissa.

Suurten ikäluokkien poistuminen lähivuosina työelämästä pakottaa etsimään uusia ratkaisuja julkisissa palveluissa. Palveluissa ihmisten työpanos on kohdennettava sinne, missä niiden tuottamiseen tarvitaan oikea ihminen. Muunlainen asiointi tulee pystyä hoitamaan yhä useammin myös sähköisesti tietoverkoissa.

Sähköisen asioinnin helpottamiseksi julkisiin palveluihin on päästävä samalla tunnistautumisella. Lisäksi valtion, kuntien ja Kelan tietojärjestelmien yhteentoimivuutta kehitetään. Hallinnon sähköiset palvelut ovat nykyisellään hajallaan. Jotta palvelut löytyisivät helpommin, muutetaan kansalaisten suomi.fi ja yritysten yrityssuomi.fi nopealla aikataululla vuorovaikutteisiksi asiointiportaaleiksi. Lisäksi julkisen hallinnon digitaalisille palveluille on tulossa yhtenäinen brändi, jotta palveluita pystytään markkinoimaan tehokkaammin.

 

Ministeri Lindénin puhe

Tietoyhteiskunnan avoin koodi4 doc (pdf) (42.4 KB)

 

 

Laumojen ja verkon voima tietoyhteiskunnassa

 

Filosofi Maija-Riitta Ollila piti keynote-puheenvuoron teemalla Laumat liikkeelle tietoyhteiskunnassa. Ollila esitti sukupolvien välisiä eroja valmiuksissa toimia tietoyhteiskunnassa ja vuorovaikutuksessa verkossa. Ollila kertoi tietotekniikkaan liittyvistä peloista, joita vanhempi sukupolvi kokee. Kun ennen pelättiin, että tietokone menee rikki, nyt pelätään tietotekniikan rikkovan meidät.

Laumakäyttäytyminen on Ollilan mukaan muuttunut. Ennen yhteisö ja esimerkiksi ammatti perittiin, mutta tietoyhteiskunnassa ihminen valitsee, tai ”shoppaa”, itse laumansa. Laumajäsenyyden myötä voi Ollilan mukaan syntyä uudenlaista käyttäytymistä, kuten esimerkiksi mukavuudenhaluista ilmastonmuutoksen hillitsemistä tai niukkuutta palvovaa ylellisyyttä.

 

Ollila kiteytti, että tietoyhteiskunta potentoi laumojensa voimalla kaikki mahdollisuudet – olivat nämä mahdollisuudet sitten tuhoon tai maailmaan pelastamiseen. Sumea ja systemaattinen toimintaympäristö edellyttää hyödyntäjiltään ajattelun liikkuvuutta sekä kykyä liittyä jatkuvasti uusiin yhteisöihin.

 

 

Menestystarinoita yksityiseltä ja julkiselta sektorilta

 

Suomen Lähikaupan Taru From kertoi Lähikaupan menestyksekkäästä neuvonantajat.fi-palvelusta, jossa asiakkaat voivat osallistua kaupan ja sen palveluiden kehittämiseen. Neuvonantajien yhteisössä noin 3000 ihmistä on ilmoittanut olevansa kiinnostunut olemaan mukana lähikaupan kehityksessä. Palvelun tavoitteena on aktivoida asiakkaat kertaluontoisista kyselyistä jatkuvaan vuoropuheluun. Verkossa on nimittäin Fromin mukaan matalin kynnys vuorovaikutukseen.

 

Verohallinnon ylijohtaja Mirjami Laitinen kertoi vero.fi-palvelun kehittämisestä ja sen haasteista. Laitisen mielestä on pohdittava tarkkaan, mitä palveluja kannattaa sähköistää ja missä laajuudessa. Lisäksi on pidettävä huolta, että palvelua kehitetään muutenkin eikä vain viedä vanhoja palveluja sellaisenaan verkkoon. Laitinen peräänkuulutti strategioiden lisäksi toimeenpanokykyä, jota hän nykyisellään ruoti huonoksi. Tämän lisäksi tarvitaan yhteiset tunnistamiskäytännöt.

 

Elisan yritysasiakasliiketoiminnan johtaja Pasi Mäenpää kannusti julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita yhteistyöhön. Mäenpää uskoi, että tietoyhteiskunnan tuottavuushyödyt ovat paljon lähempänä kuin uskommekaan. Esimerkkinä hän esitteli ict-teknologian, kuten virtuaalikokousten, mahdollistamia säästöjä hiilijalanjälkeemme. Mäenpää haastoi myös nykyisiä johtamisoppeja ja tulosten mittaamista, jotka ovat peräisin 1920-luvulta. Tämän vuosikymmenen tuottavuushyppy luodaan viestinnällä, uusilla verkon mahdollistamilla kanssakäymisen muodoilla, uskoi Mäenpää. Kilpailukykymme takaamiseksi työelämään siirtyneiden y-sukupolven edustajien kyvykkyydet on osattava hyödyntää monipuolisesti.

 

 

Virtuaali-Vertti ohjaa palveluiden luo

 

Lopuksi markkinointiviestintätoimisto Euro RSCG:n Janne Saarinen esitteli Tietoyhteiskunnan yhteisen symbolin, virtuaalihahmo-Vertin. Vertti on syntynyt tarpeesta tehdä aktiivista viestintää, jotta julkiset palvelut löytäisivät tiensä käyttäjien arkeen. Yhteinen brändi toimii myös lupauksena luotettavista ja turvallisista palveluista. Vertti on kehitetty yhdessä arjentietoyhteiskunnan neuvottelukunnan kanssa, ja sitä varten on kuultu keskeisiä julkisia palveluntuottajia.

 

 

Tunnustusta tietoyhteiskuntateoille

 

Viestintäministeri Suvi Lindén myönsi neljä tunnustusta tietoyhteiskunnan kehittämistyöstä. Tunnustukset annettiin osaamista, osallistumista, sähköistä asiointia ja ennakkoluulotonta yhteistyötä edistävästä huomionarvoisesta toiminnasta.

 

Kalliolan setlementti sai Vuoden osaamisteko -tunnustuksen Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta -projektistaan.  Setlementtiliitto on tehnyt useiden vuosien ajan työtä seniorikansalaisten tietoteknisten valmiuksien kehittämiseksi ja tukemiseksi. Toiminnalla mahdollistetaan sähköisen asioinnin ja palveluiden ulottaminen ikäihmisille heille sopivammassa muodossa ja ottaen huomioon heidän erityistarpeensa. Tunnustuksen vastaanotti projektivastaava Pekka Roni yhdessä työryhmänsä kanssa.

 

 

 

 

 

 

Vuoden osallistaja -tunnustus myönnettiin Demola.fi-verkkoympäristölle. Tunnustus annetaan toiminnasta, joka kannustaa ja aktivoi osallistumaan innovointiin ja kehittämistoimintaan verkossa. Demola.fi toimii tamperelaisten korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoiden työskentely- ja kehitysvälineenä. Opiskelijat toteuttavat osana opintojaan ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kehityshankkeita yritysyhteistyössä. Tunnustuksen vastaanotti Petri Räsänen, teknologiakeskus Hermiasta yhdessä työryhmänsä ja yrityskumppanin kanssa.

 

 

 

 

Verohallinnon verkkopalveluille annettiin tunnustus sähköisestä palvelusta, joka helpottaa kansalaisten arjen asiointia. Verohallinnon ePalveluja pidetään erittäin kehittyneinä ja asiakaslähtöisinä, joista esimerkkinä on sähköinen verokortti. Verohallinnon sähköiset palvelut saivat eniten mainintoja Tietoyhteiskuntapäivän osallistujien keskuudessa. Tunnustuksen vastaanotti pääjohtaja Mirjami Laitinen.

 

 

 

 

 

 

 

 

Tunnustuksen Vuoden yhteistyöteosta sai ylikonstaapeli Marko Forss, Helsingin keskustan poliisipiiristä. Forss sai vuoden 2007 lopulla idean poliisiprofiilin tekemisestä IRC-gallerian sivuille. Forssin aloitteesta syksyllä 2008 liikkeelle lähtenyt keskustelu nuorten kanssa heille luontevassa verkkomaailmassa on toimintatapana sittemmin laajentunut valtakunnallisesti muille nuorisotyön alueille.

 

 

Palaa otsikoihin