Tervetuloa Tietoyhteiskuntapäivään!

Mitkä ovat ennakkoluulotonta asennetta osoittavat
tietoyhteiskuntateot?

Miten julkinen ja yksityinen sektori tekevät tuloksellista
yhteistyötä?

Miten yhteinen brändi voi tukea tietoyhteiskunnan
kehittämistyötä?

Ensimmäinen Tietoyhteiskuntapäivä kokoaa yhteen suomalaisen

tietoyhteiskunnan rakentajat ja vaikuttajat. Iltapäivän aikana on

luvassa huippuasiantuntijoiden puheenvuoroja ja esimerkkejä
sähköisimmistä palveluinnovaatioista.

 

Tietoyhteiskuntapäivää vietetään 10.3. klo 12 alkaen
Kulttuuritehdas Korjaamossa Helsingissä.

Osoite: Vaunuhalli, Töölönkatu 51 A.

 

Paikalle pääsee esimerkiksi raitiovaunuilla 3T, 4, 7A ja 10.
Tarkat ohjeet Korjaamon sivuilta.

Auton voi tarvittaessa jättää Töölön kisahallin parkkipaikalle.

 

Katso päivän ohjelma täältä!

Ensimmäistä Tietoyhteiskuntapäivää vietettiin 10. maaliskuuta Helsingissä

 

Seminaarissa kuultiin tietoyhteiskunnan kehityssuunnista ja sähköisen asioinnin innovaatioista sekä annettiin tunnustuksia esimerkillisille ja ennakkoluulottomille tieotyhteiskunteoille. Päivä keräsi noin 200 tietoyhteiskunnan kehittäjää koolle.

 

Ministeri Lindén kuuluttaa kansan nettitaitoja tietoyhteiskunnassa

Ministeri Lindén avasi seminaarin puheenvuorollaan, jossa hän korosti avointa yhteistyötä ja tietoyhteiskuntavalmiuksien turvaamista. 

 

Lindénin mukaan on tärkeää huolehtia siitä, että kansalaisten tietoteknistä osaamista kehitetään kaikilla toimialoilla ja kaikissa ikäryhmissä. Lähes puolet 16-74 -vuotiaista ei vielä käytä internetissä olevia palveluja. Erityisesti ikääntyvä väestö on suurimmassa vaarassa jäädä syrjään tietoyhteiskunnan palveluista ja verkon tuomista hyödyistä. Ikäihmisten tietoteknisten taitojen opettamisesta tulisi tehdä valtakunnallista ja siihen tulisi varata myös resursseja.

Lindén muistutti puheessaan hallituksen tuoreesta kannanotosta tietoyhteiskunnan ja sähköisen asioinnin vauhdittamiseksi. Hallituksen tavoitteena on, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on vuoteen 2013 mennessä mahdollista kaikissa keskeisissä palveluissa.

Suurten ikäluokkien poistuminen lähivuosina työelämästä pakottaa etsimään uusia ratkaisuja julkisissa palveluissa. Palveluissa ihmisten työpanos on kohdennettava sinne, missä niiden tuottamiseen tarvitaan oikea ihminen. Muunlainen asiointi tulee pystyä hoitamaan yhä useammin myös sähköisesti tietoverkoissa.

Sähköisen asioinnin helpottamiseksi julkisiin palveluihin on päästävä samalla tunnistautumisella. Lisäksi valtion, kuntien ja Kelan tietojärjestelmien yhteentoimivuutta kehitetään. Hallinnon sähköiset palvelut ovat nykyisellään hajallaan. Jotta palvelut löytyisivät helpommin, muutetaan kansalaisten suomi.fi ja yritysten yrityssuomi.fi nopealla aikataululla vuorovaikutteisiksi asiointiportaaleiksi. Lisäksi julkisen hallinnon digitaalisille palveluille on tulossa yhtenäinen brändi, jotta palveluita pystytään markkinoimaan tehokkaammin.

 

Ministeri Lindénin puhe

Tietoyhteiskunnan avoin koodi4 doc (pdf) (42.4 KB)

 

 

Laumojen ja verkon voima tietoyhteiskunnassa

 

Filosofi Maija-Riitta Ollila piti keynote-puheenvuoron teemalla Laumat liikkeelle tietoyhteiskunnassa. Ollila esitti sukupolvien välisiä eroja valmiuksissa toimia tietoyhteiskunnassa ja vuorovaikutuksessa verkossa. Ollila kertoi tietotekniikkaan liittyvistä peloista, joita vanhempi sukupolvi kokee. Kun ennen pelättiin, että tietokone menee rikki, nyt pelätään tietotekniikan rikkovan meidät.

Laumakäyttäytyminen on Ollilan mukaan muuttunut. Ennen yhteisö ja esimerkiksi ammatti perittiin, mutta tietoyhteiskunnassa ihminen valitsee, tai ”shoppaa”, itse laumansa. Laumajäsenyyden myötä voi Ollilan mukaan syntyä uudenlaista käyttäytymistä, kuten esimerkiksi mukavuudenhaluista ilmastonmuutoksen hillitsemistä tai niukkuutta palvovaa ylellisyyttä.

 

Ollila kiteytti, että tietoyhteiskunta potentoi laumojensa voimalla kaikki mahdollisuudet – olivat nämä mahdollisuudet sitten tuhoon tai maailmaan pelastamiseen. Sumea ja systemaattinen toimintaympäristö edellyttää hyödyntäjiltään ajattelun liikkuvuutta sekä kykyä liittyä jatkuvasti uusiin yhteisöihin.

 

 

Menestystarinoita yksityiseltä ja julkiselta sektorilta

 

Suomen Lähikaupan Taru From kertoi Lähikaupan menestyksekkäästä neuvonantajat.fi-palvelusta, jossa asiakkaat voivat osallistua kaupan ja sen palveluiden kehittämiseen. Neuvonantajien yhteisössä noin 3000 ihmistä on ilmoittanut olevansa kiinnostunut olemaan mukana lähikaupan kehityksessä. Palvelun tavoitteena on aktivoida asiakkaat kertaluontoisista kyselyistä jatkuvaan vuoropuheluun. Verkossa on nimittäin Fromin mukaan matalin kynnys vuorovaikutukseen.

 

Verohallinnon ylijohtaja Mirjami Laitinen kertoi vero.fi-palvelun kehittämisestä ja sen haasteista. Laitisen mielestä on pohdittava tarkkaan, mitä palveluja kannattaa sähköistää ja missä laajuudessa. Lisäksi on pidettävä huolta, että palvelua kehitetään muutenkin eikä vain viedä vanhoja palveluja sellaisenaan verkkoon. Laitinen peräänkuulutti strategioiden lisäksi toimeenpanokykyä, jota hän nykyisellään ruoti huonoksi. Tämän lisäksi tarvitaan yhteiset tunnistamiskäytännöt.

 

Elisan yritysasiakasliiketoiminnan johtaja Pasi Mäenpää kannusti julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita yhteistyöhön. Mäenpää uskoi, että tietoyhteiskunnan tuottavuushyödyt ovat paljon lähempänä kuin uskommekaan. Esimerkkinä hän esitteli ict-teknologian, kuten virtuaalikokousten, mahdollistamia säästöjä hiilijalanjälkeemme. Mäenpää haastoi myös nykyisiä johtamisoppeja ja tulosten mittaamista, jotka ovat peräisin 1920-luvulta. Tämän vuosikymmenen tuottavuushyppy luodaan viestinnällä, uusilla verkon mahdollistamilla kanssakäymisen muodoilla, uskoi Mäenpää. Kilpailukykymme takaamiseksi työelämään siirtyneiden y-sukupolven edustajien kyvykkyydet on osattava hyödyntää monipuolisesti.

 

 

Virtuaali-Vertti ohjaa palveluiden luo

 

Lopuksi markkinointiviestintätoimisto Euro RSCG:n Janne Saarinen esitteli Tietoyhteiskunnan yhteisen symbolin, virtuaalihahmo-Vertin. Vertti on syntynyt tarpeesta tehdä aktiivista viestintää, jotta julkiset palvelut löytäisivät tiensä käyttäjien arkeen. Yhteinen brändi toimii myös lupauksena luotettavista ja turvallisista palveluista. Vertti on kehitetty yhdessä arjentietoyhteiskunnan neuvottelukunnan kanssa, ja sitä varten on kuultu keskeisiä julkisia palveluntuottajia.

 

 

Tunnustusta tietoyhteiskuntateoille

 

Viestintäministeri Suvi Lindén myönsi neljä tunnustusta tietoyhteiskunnan kehittämistyöstä. Tunnustukset annettiin osaamista, osallistumista, sähköistä asiointia ja ennakkoluulotonta yhteistyötä edistävästä huomionarvoisesta toiminnasta.

 

Kalliolan setlementti sai Vuoden osaamisteko -tunnustuksen Ikäihmiset ja tietoyhteiskunta -projektistaan.  Setlementtiliitto on tehnyt useiden vuosien ajan työtä seniorikansalaisten tietoteknisten valmiuksien kehittämiseksi ja tukemiseksi. Toiminnalla mahdollistetaan sähköisen asioinnin ja palveluiden ulottaminen ikäihmisille heille sopivammassa muodossa ja ottaen huomioon heidän erityistarpeensa. Tunnustuksen vastaanotti projektivastaava Pekka Roni yhdessä työryhmänsä kanssa.

 

 

 

 

 

 

Vuoden osallistaja -tunnustus myönnettiin Demola.fi-verkkoympäristölle. Tunnustus annetaan toiminnasta, joka kannustaa ja aktivoi osallistumaan innovointiin ja kehittämistoimintaan verkossa. Demola.fi toimii tamperelaisten korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoiden työskentely- ja kehitysvälineenä. Opiskelijat toteuttavat osana opintojaan ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kehityshankkeita yritysyhteistyössä. Tunnustuksen vastaanotti Petri Räsänen, teknologiakeskus Hermiasta yhdessä työryhmänsä ja yrityskumppanin kanssa.

 

 

 

 

Verohallinnon verkkopalveluille annettiin tunnustus sähköisestä palvelusta, joka helpottaa kansalaisten arjen asiointia. Verohallinnon ePalveluja pidetään erittäin kehittyneinä ja asiakaslähtöisinä, joista esimerkkinä on sähköinen verokortti. Verohallinnon sähköiset palvelut saivat eniten mainintoja Tietoyhteiskuntapäivän osallistujien keskuudessa. Tunnustuksen vastaanotti pääjohtaja Mirjami Laitinen.

 

 

Tunnustuksen Vuoden yhteistyöteosta sai ylikonstaapeli Marko Forss, Helsingin keskustan poliisipiiristä. Forss sai vuoden 2007 lopulla idean poliisiprofiilin tekemisestä IRC-gallerian sivuille. Forssin aloitteesta syksyllä 2008 liikkeelle lähtenyt keskustelu nuorten kanssa heille luontevassa verkkomaailmassa on toimintatapana sittemmin laajentunut valtakunnallisesti muille nuorisotyön alueille.

 

Toista kansallista Tietoyhteiskuntapäivää vietettiin 14.4.2010

Toinen kansallinen tietoyhteiskuntapäivä järjestettiin Helsingissä viestintäministeri Suvi Lindénin johdolla 14.4.2010 teemalla - Me voimme vaikuttaa! Seminaarissa kuultiin henkilökohtaisia puheenvuoroja suomalaisen tietoyhteiskunnan kehityksestä ja muutoksista, johtajuudesta, kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksista ja sosiaalisten yhteisöjen roolista sekä tieto- ja viestintätekniikasta koulumaailmassa. Päivässä palkittiin myös parhaita arjen tietoyhteiskuntatekoja. Päivään osallistui noin 200 tietoyhteiskunta-asioista kiinnostunutta henkilöä.

Ministeri Lindénin mukaan voimme kaikki vaikuttaa tietoyhteiskuntakehitykseen

 

Viestintäministeri Suvi Lindén avasi seminaarin korostamalla avoimen ja tiiviin yhteistyön merkitystä suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitystyössä. Tietoyhteiskunta on monien palojen laaja kokonaisuus. Suomi ei ole ottanut askelia taaksepäin tietoyhteiskuntakehityksessä, mutta sitä tulee rakentaa entistä voimakkaammin tietoon, taitoon ja aktiiviseen toimintaan perustuen. Ministerin mukaan on tärkeää huolehtia siitä, että kansalaisten tietoteknistä osaamista kehitetään määrätietoisesti.

 

Tieto- ja osaamispohjamme luo hyvän perustan tulevaisuuden kilpailukyvyllemme myös globaalissa työnjaossa. On varmistettava, että teknologiaa ja palveluita osataan ja voidaan hyödyntää hyvinvoinnin edistämiseen. Digitaalisuuteen perustuvalle kasvulle on luotava hyvät edellytykset. Julkisen sektorin tiedon on oltava hyödynnettävissä nykyistä paljon tehokkaammin. Näin tarjotaan innovatiivisille palveluntarjoajille mahdollisuudet tuottaa uudenlaisia palveluita.

Tiedon, taidon ja toiminnan edistämiseksi on muutettava lainsäädäntöä ja purettava tiedon jakamisen ja saatavuuden esteitä. On tärkeää, että tietoa voidaan hyödyntää nykyistä paljon tehokkaammin ja tarjota näin mahdollisuus avoimeen vuorovaikutukseen eri toimijoiden välillä. Suomen perinteisten talouden kivijalkojen lisäksi tarvitaan uusia kivijalkoja – digijalkoja. Meidän on nostettava esille menestystarinoita ja opittava toisiltamme. 

Suomalaista tietoyhteiskuntaa on kehitettävä alhaalta ylöspäin. Tietoyhteiskunnassa voidaan tekniikan avulla resursseja suunnata aitoon palvelevaan työhön ja vapauttaa ihmisiä rutiinityöstä sekä toimimaan aktiivisina kansalaisina yhteiskunnassa. 

 

Ministerin puhe kokonaisuudessaan liikenne- ja viestintäministeriön sivuilla.

 

Matti Pohjola

 

Aalto-yliopiston professori Matti Pohjolan mielestä tietoyhteiskunta on runsauden yhteiskunta, jossa on kysyntää tietäjille ja tiedolle. Tietoyhteiskunnassa on paljon tietoa, mutta osaammeko hyödyntää sitä? Pohjolan mukaan liian vahvat tekijänoikeudet ovat este suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitykselle.  

Tietoyhteiskunta on erittäin merkittävä lupaus köyhille maille saavuttaa nykyistä parempi elintaso. Talouskasvu syntyy tiedosta. Ihminen on rakentanut esteitä tiedon saatavuudelle tekijänoikeuksin. Tiedon pitäisi siten olla ilmaista. Julkinen sektori on tiedon suurtuottaja. Suomessa julkisesti tuotetusta tiedosta noin 30 prosenttia on maksullista tietoa. Pohjolan mukaan tekijänoikeuslainsäädäntöä pitää uudistaa. Julkinen sektori tarvitsee omat pilvipalvelut, jossa tietoa olisi saatavilla.

 

Matti Pohjola (pdf) (95.7 KB)

Barbro Teir - Johtajuus tietoyhteiskunnassa

 

Söderströmin toimitusjohtaja Barbro Teirin mielestä johtajuudessa on kyse siitä, että tietää mikä on yrityksen tehtävä, minne se menossa ja saa kannustettua muut tähän mukaan. Henkilöstön kannustamiseen tarvitaan vuorovaikutusta. Yrityksissä on paljon epävirallisia johtajia, joiden merkitys yrityksen menestykselle on keskeinen. Moni nykypäivän johtaja johtaa kuitenkin perinteisin vuorovaikutuksen keinoin.

 

Johtajan uskottavuutta punnitaan tietoyhteiskunnassa yhä enemmän ja arvojohtamisesta on tullut yhä tärkeämpää. Viime kädessä johtamisessa on kyse itsetunnosta, kyvystä olla läsnä. Uutta on vain se, että meillä on uusia viestinnän välineitä, kuten esimerkiksi Facebook. Olisi tärkeää osata poimia heikkoja signaaleja. Trendien perässä juokseminen on kuitenkin suurta haaskausta, jos niiden käyttöön ei ole aikaa tai ei tiedä mihin niitä käytetään.

 

Kristiina Pietikäinen - Suomalainen tietoyhteiskunta; näkymät ja historiaa

 

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan pääsihteerin Kristiina Pietikäisen mukaan suomalaista tietoyhteiskuntaa on kehitetty suunnitelmallisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vuosina 1995–1999 tietoyhteiskuntapolitiikan kantavana teemana oli tiedon valtatie ja voimakas panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Lamasta toivuttiin ja haluttiin investoida kasvuun tietotekniikan kautta.

 

Vuosina 1999–2003 elettiin tietoyhteiskunnan voimakkaan rakentamisen aikakautta, jolloin erilaisia kehityshankkeita oli kymmeniä. Vuodesta 2003 alkoi vahva yhteistyön aikakausi. Vuonna 2007 alkoi arjen tietoyhteiskunnan aikakausi. Aikakaudella on haluttu edistää tietoyhteiskuntaa käytännön toimenpiteillä, helpottaa kansalaisten arkea ja tarjota uudenlaisia palveluja. Mobiiliteknologia ohjasi kehitystä 1990-luvulla, internet 2000-lukua ja pilvipalvelut 2010-lukua.

 

Uuden tietoyhteiskuntastrategian tärkeimpiä teemoja ovat mm. kansalaistaidot ja syrjäytymisen ehkäisy, valtiohallinnon vahvempi rooli, sähköisten palveluiden kehittäminen käyttäjien tarpeiden mukaan, tiedon saatavuuden helpottaminen ja innovaatioiden kehittäminen.  

 

Kristiina Pietikäinen (pdf) (498.9 KB)

 

Jesper Kuutti – minkälainen on tulevaisuuden koulu?

 

Olarin lukion ensimmäisen luokan oppilaan Jesper Kuutin mukaan kouluissa voitaisiin hyödyntää nykyaikaista tieto- ja viestintätekniikkaa paljon tehokkaammin. Jesperin mukaan on hyvin  opettajakohtaista miten tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään kouluissa opetukseen. Uusmediaa hyödyntämällä voidaan kätevästi löytää materiaaleja verkosta.  Myös sosiaalisia medioita voisi hyödyntää opetuksessa. Internetin tarjoamia sovelluksia opetukseen ja oppimiseen löytyy paljon. Myös verkkokokeet voisi tuoda lukioon. Tulevaisuudessa vieraiden kielten ja vuorovaikutustaitojen osaaminen tulee yhä tärkeämmäksi. Vaikka nuoret ovat aktiivisia netin käyttäjiä, voisi koulu opettaa koulussa myös netikettiä. Kaikki eivät ole oivaltaneet verkon pelisääntöjä. Avoin mieli ja kriittinen asenne ovat hyvä lähtökohta.

 

Jesper Kuutti (pdf) (29.2 KB)

 

Matti Kari

 

Sosiaalinen media oli vielä tuntematon käsitteenä kymmenen vuotta sitten, kun erilaiset Internetin yhteisöpalvelut ja verkostot koettiin lähinnä nuorisoryhmien puuhasteluksi. Nyt sosiaalista mediaa hyödyntävät laajasti nuorten lisäksi yhä enemmän myös aikuiset, yritykset ja organisaatiot. IRC:iä käytettiin jo kauan sitten tiedotus- ja viestintävälineenä. Internetiä ei kyetä sensuroimaan.  Yhteisöllinen media on tullut jäädäkseen, ja sen suosio kasvaa nopeasti. Yritykset ovat myös löytäneet sosiaaliset mediat mainosmediana, jossa yhteisö muodostaa käsityksen tuotteesta tai palvelusta. Kyse on viime kädessä siitä halutaanko sosiaaliseen mediaan osallistua ja tuoda siihen oma näkemys? Usein yritys on jo kuluttajien toimesta läsnä sosiaalisessa mediassa joka tapauksessa. Sosiaaliset mediat tarjoavat yrityksille työkalut kilpailukyvyn lisäämiseen. 

 

Matti Kari (pdf) (375.7 KB)

Paneelikeskustelu – Mihin suuntaamme tietoyhteiskuntaamme?

Jyrki J. Kasvi (kansanedustaja), Solja Kangas (Paf:in game labin johtaja), Timo Laitinen (Valtiokonttorin pääjohtaja), Karri Salminen (Logican julkisen sektrorin viestintä- ja sidosryhmäjohtaja), Ville Tolvanen (Darwinin strategiajohtaja)

 

Päivän paneelikeskustelussa kuultiin näkemyksiä siitä, mihin suuntaan suomalaista tietoyhteiskuntaa pitäisi kehittää. Keskustelijoiden mukaan tietoyhteiskunnan kehittäminen on jatkuva prosessi. Palvelut pitää pystyä jalkauttamaan strategiasta kansalaisten keskuuteen. Siihen tarvitaan tehokkaampaa viestintää. 

Esille nostettiin myös erillinen ICT-ministeriö, jolla olisi todellista toimeenpanovaltaa tietoyhteiskunta-asioissa. Lainsäädäntöä on uusittava jotta tieto on vapaamminen käytettävissä, erityisesti julkinen tieto. Avoin lähdekoodi sai kannatusta keskustelijoiden joukossa.

Mohamed El-Fatatry - Power of People and Communities in Information Society

 

Muxlim.com -verkkoyhteisöpalvelun perustaja Mohamed El-Fatatry kiinnostui internetistä 1990-luvun puolivälissä ja havaitsi nopeasti sen ainutlaatuisuuden tiedon lähteenä ja vuorovaikutuksen kanavana. Hän vakuuttui jo nuorena poikana, että teknologia tarjoaa hienoja ja jatkuvasti uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää ja käyttää tietoa. 16-vuotiaana hän siirtyi opettamaan yliopisto-opiskelijoita internetin saloihin, ja osti ensimmäisellä palkalla Nokian matkapuhelimen. El-Fatatry päätyi Suomeen opiskelemaan vuonna 2004.  

 

El-Fatatry perusti Muxlim.com -verkkoyhteisöpalvelun, jonka kautta hän halusi välittää tietoa joka puolelle maailmaa levinneille muslimiyhteisölle itseään kiinnostavista asioista, kuten muodista ja musiikista. Hän halusi perustaa yhteisöpalvelun, joka ei olisi poliittinen tai uskonnollinen. Valtamedioissa puhutaan pääosin vain murto-osasta muslimeista. Palvelu toimii tai sillä on tällä hetkellä käyttäjiä 190 maassa. Kansainväliset valtamediat ovat siirtyneet yhä enemmän käyttämään jutuissaan muxlim.comia tietolähteenä. Verkkopalvelu on saanut kansainvälisesti paljon mediahuomiota sekä herättänyt myös poliittisia päättäjiä.

 

El-Fatatry on toukokuussa tapaamassa Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman. Mohamed pitää muxlim.comia suomalaisena menestystarinana ja katsoo, että Suomella on hyvät edellytykset menestyä tietoyhteiskuntana tarjoamalla yrityksille ja ihmisille hyvät edellytykset kehittyä.

 

Kansallisen tietoyhteiskuntateko-kilpailun tulokset - arjen pienet ja suuret tietoyhteiskuntateot

 

Tietoyhteiskuntapäivää edelsi kansalaiskilpailu Arjen Tietoyhteiskunnan Facebook-fanisivulla, jossa etsittiin arjen pieniä ja suuria tietoyhteiskuntatekoja. Etelä-Tapiolan lukion oppilaat Pyry Järvenpää, Janne Pihlajamaa ja Mikko Toivonen tekivät videokoosteen kilpailussa kerätyistä kymmenistä esimerkillisistä teoista. Finanssialan Keskusliitto palkitsi stipendillä koosteen tekijät.

 

Päivän aikana annettiin tunnustuksia myös henkilöille, jotka ovat  olleet tärkeällä tavalla mukana kehittämässä suomalaista tietoyhteiskuntaa. Liisa Kirves ja Marja-Liisa Viherä Tietotekniikkaliitosta palkittiin heidän tekemästään työstä tietotaitotalkoot-hankkeessa, jossa opetetaan tietotekniikan luovaa käyttöä yhteisöissä. Kirsi Salminen palkittiin Lasipalatsin kohtaamispaikan kehittäjänä, jossa kannustetaan tietotekniikan käyttöön. Microsoftin tietoturvajohtaja Kimmo Bergius palkittiin aktiivisesta toiminnastaan tietoturvakummi-hankkeessa.

 

Palkitut esiteltyinä liikenne- ja viestintäministeriön -sivuilla.

 

Teksti: Petri Tuominen